Tähdet loistavat

yön siipien suojassa

 

Unto Monosen sävellysten kehittymisestä

muutaman esimerkin valossa

Unto Monosen sävellystuotannossa ovat yö ja tähdet esille vesi-aiheen ohella merkittävästi. Siksi on tarpeen tutkia, kuinka Mononen on päätynyt eräissä sävellyksissään lopputulokseen, johon vielä sovittajakin on omalla panoksellaan jättänyt puumerkkinsä.

Kaukaisesta tähdestä tuli

Kadonneen nuoruuden kautta

Tähdet silmissäsi

Tähdet silmissäsi-tango näyttää olevan pitkän kehityksen tulos. Ensin lienee ollut e-mollitango "Kaukainen tähti" (293),      jonka melodia ei ole vielä niin hienostunut kuin lopullisessa levytetyssä versiossa. Refrain-osa alkaa kolmella neljäsosa-nuotilla kohotahdissa. B-taitteessa on kaksi puolinuottia, eikä kahdeksasosa-aihe. Verse on täysin erilainen.

Jälkeenjääneissä sävellyksissä on toinenkin "Kaukainen tähti" (229),      joka on lähempänä lopullista versiota. Siihen on vielä kohotahti muuttunut ja B-taitteeseen on tullut muutoksia. Sen verse-osa on samanlainen kuin "Kadonnut nuoruus"-tangon verse. Tämäkin "Kadonnut nuoruus" (211) on e-mollissa, ja sen introsta on näkyvissä aihe levytetyn introssa. Refrain on pientä muutosta vaille valmis. Sovittaja Jaakko Salo on soinnuttanut sävelmän vaihtelevammaksi, sillä Mononen on usein käyttänyt kaikkein tavanomaisimpia sointuja.

"Yön tummat orkideat"/"Siksi lähden pois"-tangon (275) 1. tahti      on Tähdet silmissäsi-tangon kohotahtiin ilmestynyt "Kaukainen tähti"-nimen muuttuessa "Kadonneen nuoruuden" kautta lopulliseen "Tähdet silmissäsi"-nimeen.

Sanoituksesta on löydettävissä kaksi versiota. "Kaukainen tähti"-nimellä (163)      
olevaan on kaivattu B-taitteeseen "asiaa" ja A-taitteen kertaukseen on haluttu "tähti"-aihe. Monosen sanoituksesta antavat nämä versiot (163 ja 274)      
hyvän kuvan, ja niitä kannattaa verrata myös Juha Vainion viimeistelemään, monosmaiseen sanoitukseen.

On mielenkiintoista tutkia, kuinka "Kaukainen tähti" muuttuu "Kadonneen nuoruuden" kautta "Tähdet silmissäsi"-tangoksi. Joka tapauksessa tässä on Monosella samaa melodiaa kolmella nimellä, ja kohotahti-aihe lienee vielä neljännestä sävelmästä.

Yön tummat siivet

Jörgen Petersenille omistettu "Yön tummat siivet" (289)      
on d-mollissa, ja trioli-pitoinen Slowly-sävellys luultavasti 50-luvun loppupuolelta. Se on myöhemmin muuttunut c-molliin (271)      
ja saanut kuvailevan intron, mutta sanoitusta Mononen ei ole kummallekaan näistä kirjoittanut.

Samalla nimellä "Yön tummat siivet" on myös toinen sävellysrypäs, jolla ei ole edellisten kanssa yhtäläisyyksiä. Oletettavasti Mononen sävelsi ensin a-mollissa olevan, murtosointuisesti kulkevan sävellyksen (106),      
jonka versessä on satumainen rytmikuvio ja refrain-osassa daktyylitango-rytmi.

Loogisesti ajatellen seuraavana oli lopullista sävellystä yksinkertaisempi, alkuperäisempi? versio nimellä "Yön tummat orkideat"-tango a-mollissa (164), jossa on aihelmia "Yön tummat siivet"-tangoon.

Mononen oli säveltänyt eri nimellä, mutta raakannut nimen yli, d-mollissa olevan tangon (68), jossa vuorostaan verse-osa on daktyyli-rytmissä. Melodia etenee asteittaisesti. Tässä sävellyksessä esiintyy myös "Tähdet silmissäsi"-aihe kahdeksasosa-kuviossa.

"Siksi lähden pois"-tango (275)      
on mielenkiintoinen "Yön tummat siivet"-tangon kehityksessä. Tämän c-mollitangon refrainin A-taite on hieman korjailtuna lopullisen "Yön tummat siivet"-tangon verse-osana, ja refrainin B-taite sisältää lopullisen version refrainin B-taitteen aiheita. Monosella näyttää olleen nämä melodiset aiheet mielessään kauan, ja hän on etsinyt tapaa käyttää niitä parhaiten yhdessä. Tämän sävellyksen 1. tahti on - yllätys, yllätys - "Tähdet silmissäsi"-aihe.

Kehittelyn tuloksena onkin jo "lähes lopullinen versio" valmis, kun a-mollissa olevaan sävellykseen (165), jonka säveltäjäksi onkin kirjoitettu A. Karhu ("U. Mononen" raakattu yli), sovittaja Jaakko Salo on antanut erilaisilla soinnuilla lisää väriä. Monosen säveltämää introa ei ole levyllä kuultavissa. Verse-osan ja refrain-osan B-taitteeseen on melodiankulussa tehty pieniä muutoksia. Sävellyktenä on (230) täysin (165):n kopio. Voidaan olettaa Monosen olleen tyytyväinen sävelmään ja alkaneen sanoitustyön. Tällainen oli hänen normaali työjärjestys: ensin sävelmä, sitten sille nimi ja lopulta sanat.

Sanoituksessa on vertailtavana kaksi versiota, alkuperäisempi versio (230),      
jossa on näkyvillä Monosen sanoituksellisia vaihtoehtoja ja (163), johon on tehty muutoksia "Pettynyt kerran lie..."-kohdasta alkaen.

"Yön tummat siivet"-tangon kehitysvaiheista saa aika hyvän kuvan siitä, kuinka huolella ja vakavasti Unto Mononen suhtautui teoksiinsa. Se, että kaksi erityypistä "Yön tummat siivet"-teosryhmää löytyi jäämistöstä, kuvaa mielestäni hyvin Monosen kiintymystä tuohon nimeen.

Menneisyyden mailla

Jo 40-luvun lopulla Mononen näyttää aloittaneen kuvailla ajatuksiaan "Menneisyyden mailla". Bb-duuri slowfox (209),      
jonka säveltäjäksi on merkitty Felix Sommer ja suom. sanat K. Artell (sanoja ei ko. nuotissa kuitenkaan ole), on ilman verse-osaa.

C-duurissa olevaan sävellykseen (384)      
on tullut lisää verse, mutta kehyssikermän viimeinen taite on jätetty kesken. Siitä Mononen on jatkanut kehittelyä (81) C-duurissa, kunnes hän palaa seuraavassa vaiheessa takaisin Bb-duuriin (412).      
Nyt tempomerkintänä on Medium. Tämä sävellys, joka lienee 50- ja 60-lukujen taitteesta, on saanut uuden intron ja verse-osan. Refrain on jo valmis.

Sanoituksessaan Mononen kirjoittaa Menneisyyden maille ....", mutta teksti ei siirry Karjalaan, vaan kuvaa menetetyn rakastetun kaipuuta ja haavelinnoja. Tyypillinen Monosen omaa tunnemaailmaa kuvaava teksti, sanoisin.

Joka tapauksessa Mononen on neljän eri sävelmän verran kehitellyt musiikillisia ideoitaan. Millainen lienee lopullinen, joskus levyllä oleva sävellys?

Hiljainen iltapäivä

Muusikko Monosella on ollut lukuisia hiljaisia iltapäiviä ennen illan tanssikeikkoja. Jotain niiden tunnelmista on siirtynyt sävellyksiin. Tango "Hiljainen iltapäivä" (359) on a-mollissa, ja sen rakenne on: intro, verse ja AABA-kehyssikermä-refrain.

C-duurissa oleva beguine "Hiljainen iltapäivä" (401)      
on 60-luvulta muotoa verse ja kehyssikermä. Sen refrainista löytyy aiheita "Jäähyväistangon" teemaan, kun taas d-mollissa oleva fox-sävelmä (352) sisältää intron (rubato), versen ja kehyssikermän. Rovaniemen kaudella syntynyt BossaNova (14)      
c-mollissa on pelkkä kehyssikermä.

Neljä tanssia (tango, bossanova, beguine ja fox), neljä sävellystä eri sävellajeissa — ja yksi nimi "Hiljainen iltapäivä", siinäpä aihetta ajatella, mitkä tunteet ja tuntemukset säveltäjän päässä liikkuivat määrättynä vuorokauden aikana. Vaikka ja ilta ovat kaikkein suosituimmat vuorokauden ajat Monosen sanoituksissa, niin jokin arvo on iltapäivällekin annettava.

Yön hiljaisuudessa

Matti Viljasen sovittama " Yön hiljaisuudessa" on Monosen parheimmistoon kuuluvia tangoja. Jäämistöstä löytyvät A-duuri-tango " Yön hiljaisuudessa" (40)      
ja c-mollissa oleva tango "Yön hiljaisuudessa" (80) ovat sanoittamattomia, eikä niillä ole yhteistä keskenään sen enempää kuin levytetyn "Yön hiljaisuudessa"-tangon kanssa. Tässä siis on Mononen varustanut kolme sävellystä samalla nimellä, kun hänestä lienee tuntunut yön hiljaisuudessa syntynyt sävelmä kulloinkin kuvanneen sen hetkistä olotilaa ja tunnetta.

Esko Rönkkö

"Monoslogi"

PS. Vaikka Unto Mononen on jälkeenjääneissä teoksissa käyttänyt useita nimimerkkejä (esim. Alf Karhu, A. Karhu, Felix Sommer, Kalevi Artell, K. Artell ja "Guitar", niin hänen tuotannostaan on levytetty poikkeuksellisesti muutamia Kalevi Artell-nimimerkillä ja valtaosa Unto Monosen nimellä. Olihan 60-luvulla monen tangon laadun takeena säveltäjän nimi: Unto Mononen. Tulevaisuudessakin "kuulemme Unto Monosen Satumaan ..."

Kohtalon tähti?

Unto Mononen pidättäytyi aika suppeaan ydinmotiivi-aineistoon. Niinpä sattuikin, että "Tähdet silmissäsi"-tangon ns. tähti-aihe (1/8-kuvio) tuli mukaan hänen 60-luvun kaudellaan, jolloin hän alkoi käyttää runsaammin murtosointuista melodiakulkua. Tämä tähti-aihe löytyy tangosta "Kohtalon tango", sen refrain-osan näkyvimmältä paikalta.      
Melodiakulku on vertikaalisuunnassa laajentunut, mutta aihe on tunnistettavissa:

Pitäisikö sanoa, että tässä tangossa aiheen nimi on "kohtalon tähti".



   Takaisin Eskon Puumerkki-sivulle